KOL: Juha Iso-Aho ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) esittää puheenjohtajaansa Juha Iso-Ahoa (27) ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin. Puolueessa kansainvälisen politiikan osaajaksi tunnustettu Iso-Aho opiskelee Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmassa.

Suomi ja Euroopan unioni tarvitsevat uutta virtaa ja positiivista otetta asioiden hoitoon. Europarlamentissa Iso-Ahon kaltaiset asiantuntijat ja hyvät verkostoitujat ovat omimmillaan, kun ratkotaan rajat ylittäviä suuria kysymyksiä kuten tulevaisuuden energiantuotantoa tai Itämeren rehevöitymistä.

Iso-Aho korostaa läheisyysperiaatteen toteutumista unionin toiminnassa. Hän uskoo, että juuri Euroopan unionin kautta Suomi saa äänensä parhaiten kuuluviin voimakkaasti muuttuvassa maailmassa. Samalla unionin tulee sisäisessä päätöksenteossa keskittyä vain kaikkia jäsenmaita koskeviin asioihin.

- Juha on luotettava ja jämäkkä asioiden eteenpäinviejä, kuvailee KOL:n varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Rinkinen ja jatkaa, että Iso-Aholla on paljon kokemusta kansainvälisestä toiminnasta muun muassa Pohjoismaiden Keskustanuorissa ja Euroopan liberaalinuorissa. - Juuri näitä käytännön taitoja tarvitaan sekä europarlamentin istuntosalissa että käytävillä, muistuttaa Rinkinen.

Keskustan puoluevaltuuskunta päättää puolueen ehdokaslistasta Euroopan parlamenttivaaleihin syyskokouksessaan. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kaikissa unionin jäsenmaissa kesäkuussa 2009. Vaaleissa valitaan yhteensä 732 Euroopan parlamentin jäsentä. Suomesta jäseniä valitaan 13.

Täyttä vauhtia kuntavaaleihin!

– Tavoitteena vaaleissa ei enempää eikä vähempää kuin ykkössija!

Kuntavaalikampanjointiin saatiin heti hyvä alku Keskustan kuntapäivässä Hämeenlinnassa viime lauantaina. Vaikka uutisointi tapahtumasta oli hieman vaihtelevaa, ei se silti muuta sitä faktaa, että paikalla oli pitkälti yli 500 henkeä keskustelemassa arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Vain todellinen kansanliike pystyy kokoamaan yhteen vastaavanlaisen määrän ihmisiä! Edellisen kommentin tarkoituksena ei ole todellakaan vähätellä muita puolueita ja heidän toimintakulttuuria, vaan pikemminkin muistuttaa siitä, että Keskustassa moninainen laajaan ihmisjoukkoon perustuva demokratia toimii. Mielestäni Keskustan on jatkossakin huolehdittava siitä, että tulevaisuudessakin jokaisella on tässä maassa, riippumatta siitä missä päin asuu, mahdollisuus vaikuttaa erityisesti lähialueensa tulevaisuuteen. Vain siten kuntalainen kokee, että hänellä on mahdollista vaikuttaa kunnan ja maan tulevaisuuteen. Siten saamme myös viime kuntavaalien varsin häpeällisen alhaisen äänestysprosentin nousemaan.

Hämeenlinnassa oli hienoa huomata, että paikalle oli saapunut väkeä joka puolelta Suomea aina Utsjoelta asti. Ministeritentissä he kertoivat terveiset Keskustan ministereille. Tällainen avoin ja laaja keskustelu tuo hyvin esille asioita maan eri kolkista. Siten Keskusta voi puolueenakin vaikuttaa aidosti koko maan tulevaisuuteen.

Matti Vanhanen avasi tilaisuuden esitelmien osuuden kertomalla kuntataloudesta ja hallituksen toimista kuntasektorilla. Vaikka hallitus on tehnyt paljon uudistuksia, tulee kuntasektorin palveluiden toteuttamisessa silti riittämään haasteita: väestön ikääntyminen ja sitä kautta terveydenhoitopalveluiden kysynnän kasvaminen tulee olemaan niistä suurin. Vaikka sairaanhoitajien koulutuspaikkoja on reilussa kymmenessä vuodessa tullut kymmeniä prosentteja lisää ja hoitajia työmarkkinoille paljon enemmän, niin on kuitenkin huomattava, että muutaman vuoden sisällä 25000 hoitajaa tulee jäämään eläkkeelle! Tämä aiheuttaa huomattavia haasteita kuntien päättäjille.

Toisaalta tilannetta ei pidä nähdä niin huononakaan. Vanhasen hallitus tulee jakamaan kunnille vuonna 2008 755 miljoonaa euroa enemmän valtionapuja kuin viime vuonna. Se on huomattava lisäys, joten kuntien kurjistamisesta ei voida puhua toisin kuin oppositio väittää. Lisäksi monia muita kuntataloutta parantavia toimenpiteitä tullaan tekemään.

Hämeenlinnassa keskusteluun nousivat monet muutkin teemat. Tapahtumassa luennoimassa ollut Jari Sarasvuo toi esille omia näkemyksiään yhteiskunnasta ja Keskustasta. Näkemykset olivat mielenkiintoisia ja esiintyminen retoriikaltaan todella hyvää. Erityisen mielenkiintoinen oli Sarasvuon esittämä kysymys siitä, koska luovumme peräänkuuluttamasta oikeuksiemme ja alamme kiinnittämään enemmän huomiota velvollisuuksiin. Sarasvuon mielestä yhteiskunnassamme menee varsin hyvin, mutta sitä uhkaa väestön ikääntymisen myötä kriisi, joka tulee olemaan ennennäkemättömän raju. Siksi ei voida vaan vaatia yhteiskunnalta enemmän ja enemmän vaan ihmisten on alettava asennoitumaan asioihin yhteiskunnassamme uudella tavalla. Kampanjoinnissa Sarasvuo kehotti positiiviseen kampanjointiin: negatiivinen ja mustamaalaava mainostus ei tutkitusti toimi.

Monia muitakin hyviä ja mielenkiintoisia keskustelunavauksia tuli päivän mittaan esille. Europarlamentaarikko Jäätteenmäki korosti kuntien itsehallinnon merkitystä ja vaati, että Keskustan on otettava kuntien puolustajana entistä aktiivisempi rooli. Lisäksi Jäätteenmäki pohti erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtiolle. Muutos olisi toteutuessaan todella merkittävä, mutta itse pidän sen toteutumista todella epätodennäköisenä, enkä välttämättä kovin kannattavanakaan.

Kunta- ja alueministeri Mari Kiviniemi toi esille ajatuksen lautakuntien kasvattamisesta kasvavissa kunnissa. Itse kannatan ajatusta lämpimästi. Olen huomannut, että joissain kunnissa on päässyt etenkin virkamiesjohdossa vallalle ideologia, jossa kaikkia vähänkään pienempiä lautakuntia, kuten kulttuuri- ja liikuntalautakuntaa, haluttaisiin laittaa yhteen, vaikka kuntaan tulee aina vain lisää ihmisiä. Mielestäni pienet lautakunnat eivät ole mikään itseisarvo, mutta käytännössä pienemmissä lautakunnissa tehty harkittu päätöksenteko tuo todennäköisesti pidemmällä aikavälillä säästöä parempien harkittujen päätösten vuoksi. Luottamushenkilöistä koituvat kustannukset ovat loppujen lopuksi varsin pieniä. Lisäksi pitäisi ajatella myös luottamushenkilöitä: on esimerkiksi aivan eri asia mennä uutena luottamushenkilönä monen lautakunnan yhdistelmälautakuntaan kuin että menisi yhteen uuteen lautakuntaan. Etenkin nuorilla mielenkiinto pysyy myös paremmin yllä, jos ei heti lyödä eteen ihan älyttömän suurta nivaskaa paperia.

Yksi asia, josta kaikkien puolueiden tulisi olla erityisesti huolissaan, on kuitenkin kunnallinen demokratia. Etenkin nuorten heikko äänestysaktiivisuus on huolestuttavaa ja merkki siitä, että kunnallinen demokratia ei toimi aivan siten kuin sen pitäisi.

Keskustan tavoitteena on saada vaaleissa mukaan suuri joukko nuoria: tavoitteena on, että viidennes ehdokkaista olisi alle 30-vuotiaita. Se tarkoittaa siten Keskustan osalta noin 2000 nuorta ehdokasta! Yksi keino Keskustalla nuorten aktiivisuuden kasvattamiseen tulee olemaan todella aktiivinen nettikampanjointi. Lisäksi luonnollisesti nuoria lähellä olevat teemat tulevat olemaan esillä. Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnassa tapahtuvista asioista ja ilmiöistä, mutta he eivät toteuta kiinnostustaan niinkään poliittisen toiminnan kautta. Se on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Tähän saadaan toivottavasti näissä vaaleissa muutosta. Tulevaisuudessa nettiäänestys voisi olla myös yksi keino lisätä äänestysaktiivisuutta.

Toivon, että tulevat kuntavaalit tuovat lisää nuoria vaikuttajia kaikista puolueista Suomen valtuustoihin. Tässä tavoitteessa ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa nuoret itse, sillä se tulee vaatimaan heiltä todella paljon työtä. Työtä emme kuitenkaan ainakaan KOL:ssa pelkää! KOL lähtee kunnallisvaaleihin omalla ohjelmalla ja omalla kampanjalla. Luonnollisesti kampanjoinnissa tullaan tekemään vahvasti yhteistyötä Suomen Keskustanuorten ja puolueen muiden sisarjärjestöjen kanssa Uskonkin, että tulevissa vaaleissa saamme todella hyvän tuloksen!

Asko Autelo

KOL:n varapuheenjohtaja
KOL:n kunnallisvaalipäällikkö
Helsingin Keskustaopiskelijat ry

KOL:n liittokokous Helsingissä 1.-2.12.2007

Kuluneena viikonloppuna kokoontuivat keskustaopiskelijat Helsinkiin vuoden 2007 liittokokoukseen. Liittokokous on paikka, missä liiton toiminnasta ja poliittisista linjauksista päätetään sekä valitaan tietysti luottamushenkilöt seuraavalle vuodelle. Keskustan opiskelijaliiton säännöissä todetaan seuraavaa: " Liitossa on päätösvalta liiton kokouksella ja liiton asioita hoitaa sekä sitä edustaa lainmukaisena hallituksena liittokokouksen valitsema liittohallitus. Liiton tulee vuosittain kokoontua liittokokoukseen, joka pidetään loka-, marras- tai joulukuun aikana."

Liittokokous alkoi lauantaina ja jo heti aamusta paikalla oli runsaasti liittokokousedustajia – sekä varsinaisia, äänioikeutettuja että epävirallisia nauttimassa liittokokoustunnelmasta. Paikalla oli edustajia melkein kaikista liiton osastoista, mikä kertoo osastojen aktiivisesta toiminnasta ja opiskelijoiden kiinnostuksesta poliittiseen toimintaan. Lauantai-illan ehkä odotetuin ohjelmanumero oli puheenjohtajistoehdokkaiden vaalipaneeli. Liiton puheenjohtajistoon oli tyrkyllä puheenjohtajaksi Juha Iso-Aho ja Liisa Ansala. Varapuheenjohtajia oli tarjolla vielä enemmän – Asko, Autelo, Anna-Kaisa Rinkinen, Jenni Kentala, Teemu Karttunen ja Matias Ollila.

Sunnuntaina jännitys alkoi sitten kohota. Aamusta käsittelyssä olleet toimintasuunnitelma ja talousarvio eivät ehkä aiheuttaneet niin suurta mielenkiintoa kuin iltapäivälle sijoittuneet henkilövalinnat. Koulutuspoliittisesta ja sosiaalipoliittisesta ohjelmasta käytiin välillä kipakkaa keskustelua, ja useista kohdista äänestettiinkin. Lounaan aikana oli mahdollisuus vielä tehdä viimehetken vaikutus äänestäjiin. Tunnelma oli jännittävästä ennakkoasetelmasta huolimatta rauhallinen.

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi äänestettiin Juha Iso-Aho ja varapuheenjohtajaksi tulivat Anna-Kaisa Rinkinen Oulusta ja Asko Autelo Helsingistä. Anna-Kaisa Rinkinen on toiminut aiemmin muun muassa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajana, KOL:n liittohallituksen jäsenenä sekä Oulun Keskustanopiskelijoiden puheenjohtajana. Asko Autelo puolestaan on vaikuttanut Helsingin Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana, KOL:n liittohallituksen jäsenenä sekä HYY:n talousjohtokunnassa. Liittohallituksen jäseniksi valittiin Jussi Sallinen Joensuusta, Matias Ollila Turusta, Antti Kurvinen Rovaniemeltä, Teemu Karttunen Joensuusta, Laura Kantomaa Oulusta, Tuomas Paasonen Otaniemestä. Liittohallituksen varajäseniksi Sami Korpela Tampereelta, Riitta-Liisa Kemppainen Helsingistä, Marjaana Hoikkala Turusta sekä Hennamari Toiviainen Jyväskylästä. Lisäksi valittiin luottamushenkilöt edustamaan Keskustaopiskelijoita mm. Maaseudun sivistysliittoon.

Liittokokouksen koulutuspoliittiset kannanotot löytyvät KOL:n nettisivuilta kohdasta Kannanotot.

Helsingin keskustaopiskelijoiden puolesta onnittelen kaikkia luottamustehtäviin valittuja ja kiitän kaikkia kokousvieraita mukavasti viikonvaihteesta. Erityiskiitokset liittokokouksessa kokouksen puheenjohtajina toimineille Mika Sivulalla, Mari Kokolle ja Johanna Tikanmäelle sekä kokouksen sihteereinä toimineille Panu Litmaselle ja Juha Alanderille. Ja tietysti myös kaikille tavalla toisella liittokokousjärjestelyissä mukana olleille. Ainakin itselleni viikonloppu oli oikein mukava kokemus ja saamamme palautteen perusteella mitään kovin pahaa mokaa emme onnistuneet aikaansaamaan.

Sateisesta Helsingistä mukavaa alkanutta adventtia ja mukavaa vuoden viimeistä kuukautta kaikille! Osan teistä tapaan toivottavasti Keskusta-risteilyllä tulevana viikonloppuna.

RiLi

Tervetuloa 70-vuotisjuhlaliittokokoukseen!

Tänä viikonloppuna linjataan KOL:n tulevaisuuden politiikkaa ja valitaan ensi vuoden liittohallitus, kun keskustaopiskelijat kokoontuvat Keskustan puoluetoimistolle liittokokoukseeen. Kokous alkaa lauantaina klo 10 ja päättyy sunnuntai-iltapäivällä. Kokouksessa käsitellään ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi käsitellään mm poliittisia ohjelmia sekä aloitteet, joita on tullut varsin runsaasti.

Kokouksessa päästään äänestelemään oikein kunnolla. Tällä hetkellä puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta ja varapuheenjohtajiksikin (valitaan kaksi) viisi ehdokasta. Liittohallitukseen (valitaan kuusi varsinaista ja neljä varaedustajaa) ehdokkaita on runsaasti, joten kilpailu on paikoista on tiukkaa. Se on hyvä, sillä siten saamme liitolle varmasti ensi vuodellekin motivoituneen hallituksen!