Kohti yhtenäisempää Keskustaa

Näin ei sanonut vain Antti Kurvinen - vastavalittu puheenjohtaja vuodelle 2009 - vaan kyseinen lause tuntui olevan yleinen puheenaihe liittokokousedustajille Aakenus-hotellilla Rovaniemellä viime viikonloppuna käydyssä Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) liittokokouksessa. Keskeinen kysymys onkin, mikä on se yhtenäinen Keskusta, jota rummutetaan? KOL:n keihäänkärjet määrittelivät sen. Se on suvaitsevaisempi Keskusta, se on eurooppalaisempi Keskusta, se on demokraattisempi Keskusta.

Keskustan ministerit ja eduskuntaryhmä toteuttavat nyt sitä politiikkaa, jota olivat
muotoilemassa 80-luvulla opiskelijapoliitikkoina. Mitä opiskelijat tänään sitä Keskusta 10-15 vuoden kuluttua.

Poliittisessa keskustelussa todettiin lauantaina, että kunnallisvaalien tappio todisti järjestökoneen tilan. Järjestöllisen tilan parantaminen on aloitettava välittömästi. Sitä varten tarvitaan kriittinen strateginen selvitys. Keskustan on löydettävä jälleen yhdessä tekemisen meininki. Tätä saimme kokea liittokokouksessa, onneksi. Nuorissa ja opiskelijoissa on puolueen tulevaisuus. Opiskelijat edustavat eri tieteen aloja. Tämä antaa mahdollisuuden käsitellä yhteiskunnallisia asioita eri näkökulmista, jonka avulla voidaan tuoda esiin uusia näkökantoja sekä ennen kaikkea asiantuntemusta poliittiseen keskusteluun. Tieteen maailma tarjoaa hyvät valmiudet ennakkoluulottomaan ja kriittiseen keskusteluun.

Koulutuspolitiikassa keskeistä on kaikkien koulutusasteiden kehittäminen. Peruskoulussa luodaan valmiudet ja perustaidot. Esimerkiksi luokkakokojen tulisi olla nykyistä pienemmät ja pidemmällä tähtäimellä tavoitteena tulisi olla 20 oppilaan maksimikoko. Toinen aste puolestaan tarjoaa jo urapolkuja ja yhdistelmiä, jossa oppilaanohjaus on keskeistä. Oppilaanohjaus tulee varmistaa jokaiseen opinahjoon tarvittavalle tasolle, jotta maamme resurssit saadaan ohjattua oikeille aloille. Lisäksi oppilashuoltoa on kehitettävä, jotta kouluihin saadaan lisää terveydenhoitajia ja muuta ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Korkeakouluaste perustuu duaali-mallille, jota ei kuitenkaan tule nähdä tiukan hallinnollisesta näkökulmasta. Olennaisinta on tutkintojen sisältö ja laatu.

Sosiaalipolitiikassa KOL ajaa lapsilisän ulottamista 17-ikävuoteen saakka. Kyseinen ikä merkitsee monelle nuorelle ammottavaa tuloloukkua. Opintotuen puolestaan pitää seurata elinkustannuksia, jotta päätoiminen opiskelu olisi mahdollista. Opiskelu ja omien lasten hoito tulisi erityisesti huomioida sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Hyvä opiskelukyky on opintopisteiden tasaisen kertymisen tae. Se on opiskelutaitoja, se on hyvää fyysistä, henkistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa ja hyvinvointia.

Keskustassakin vastakkainasettelun aika tulisi olla ohi. Kaksilla vankkureilla ei voi ajaa - tai sitten kuski on todellinen akrobaatti. Suomi kaupungistuu, kuitenkin varsin kevyellä tavalla "suuren maailman" mittakaavassa. Keskustan kannattajakunta muuttuu vääjäämättä tässä kehityksessä. Se ei estä tukemasta esimerkiksi kotimaista
ruuantuotantoa. Omavaraisuus on sekä turvallisuutta luova asia että arvostuskysymys -
haluamme syödä terveellistä ja puhdasta kotimaista ruokaa. Mutta, tämän lisäksi on
osattava siis toimia realistisesti myös kaupunkimaisissa ympäristöissä. Siihen
tarvitsemme pitkäjänteistä ja tuloksekasta strategiatyötä, jonka avulla Keskusta pärjää tulevaisuudessa koko maassa!

Kalle Peltokangas
Helsingin Keskustaopiskelijat, pj