Lähtölaukaus kansanedustajille taisteluun “milleistä” ja senteistä on annettu

 
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen julkisti eilen vuoden 2009 valtiovarainministeriön talousarvioesityksen. Sen verran mielenkiintoinen se oli, että se innosti minutkin kirjoittelemaan blogiin pitkästä aikaa. Vaikka tuloveronkevennyksillä spekulointi vei suurimman huomion koko esityksestä löytyi siitä paljon muitakin asioita, jotka herättivät ainakin mielenkiintoni.

Esitys on kaikenkaikkiaan todella hyvä ja tuo parannuksen moniin epäkohtiin parantamalla yhteiskunnan turvaverkkoa. Opiskelijoiden kannalta esityksessä on myös paljon hyvää, mutta jättää myös toivomisenkin varaa. Aalto-korkeakoulun toiminnan alkaminen saa tukea 13,7 miljoonaa euroa, joka ei liene ainakaan liikaa ottaen huomioon, kuinka nopealla vauhdilla tätä koko huippu- innovaatio- yliopisto - Aalto-korkeakoulu -hanke on edennyt. Lisäksi muut yliopistot saavat 50 miljoonan euron kertamenolisäyksen toimintaedellytysten parantamiseen. Edelleen yliopistot saavat 20 miljoonaa euroa lisää perusopetuksen parantamiseksi, jotka todella näitä rahoja tulevat tarvitsemaan. Sen tietävät kaikki yliopisto-opiskelijat, jotka ovat joskus luennoilla olleet/päässet, ja opiskelleet kurssit lähinnä kirjatentteinä. 20 miljoonalla eurolla opiskelijat tuskin tulevat opettajia kovin paljoa enemmän luennoilla näkemään, mutta periaatteessa panostus on oikein kohdennettu. Tosin edelleen liian pieni. Toisaalta opiskelija-opettajasuhdetta ei saada pienenemään milllään kovin nopeasti ja toisaalta myös opiskelijamäärien tulee hieman pienentyä.

Ammattikoululaiset saavat lisää resursseja opetukseen, jotka tulevat olemaan enemmän kuin tarpeellisia. Lisäksi nuorten työpajatoimintaan kohdennetaan 0,75 miljoonaa euroa lisää. Mielestäni on hyvä, että nuorten työllisyyden edistämiseen on panostettu, mutta kuluneena vuonna traagisten nuoriin liittyvien tapahtumien vuoksi olisi toivonut nuoriin vielä suurempaa panostusta. Toisaalta monet nuoriin liittyvät asiat, kuten peruskouluopetus, ovat kuntien päätettävissä pääosin. Silti hallitus voisi miettiä nuoriin kohdistuvissa kysymyksissä uusia painotuksia. En sano, että niiden uusien keinojen keksiminen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi helppoa, mutta ainakin tähän motivoi aika lailla se, että edelleen 16,5 prosenttia nuorista 15-24-vuotiaista (Tilastokeskus 2008 ) on työttömiä! Onneksi tosin kehitys on ollut hyvin positiivista ja trendi on ollut selvästi laskemaan päin useita prosentteja vuodessa ja tulee näin toivottavasti myös pysymäänkin huolimatta siitä, että talousnäkymät ovat hieman pessimistiset tällä hetkellä.

Talousarvioesityksessä myös edelleen jäänteitä menneestä lamasta, kuten esim. se että 2,6 miljardia euroa kuluu joka vuosi valtiovelan korkomenoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha valtionvelankaan suhteen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lisäksi mielestäni euromäärää tärkeämpää on suhteuttaa se bruttokansantuotteen (BKT) kokoon. Ensi vuonna valtion velka tulee todennäköisesti laskemaan noin 27 prosenttiin BKT:sta, joka on alle Euroopan maiden keskitason. Siihen Suomi voi olla tyytyväinen. Ongelmana julkisen velan suhteen ovatkin enemmän kunnat, joiden velkaantuminen on ollut osin jo hälyttävää. Todennäköisesti ennätyssuuret valtionosuudet tulevat onneksi kuitenkin muuttamaan tilannetta parenpaan suuntaan. Lisäksi on myös tärkeää veronkevennykset eivät käy kuntien kukkarolle, kuten ministerit Kiviniemi ja Katainen lupasivat. Uskon, että Vanhasen toisen hallituksen ensi vuoden budjetti antaa Keskustalle hyvät eväät syksyn vaalikampanjointiin turuille ja toreille. Samaa mieltä tuntuvat olevan myös äänestäjät. Ainakin, jos uusinta gallup-tulosta on uskominen.(vaikka se onkin tehty jo paljon tätä ennen:))

Monia odottaa välivuosi

Tänä kesänä yliopistoihin oli kokonaisuudessaan 68 000 hakijaa, joista opetushallituksen arvion mukaan kuitenkin vain reilut 30 prosenttia tulee saamaan opiskelupaikan. Ammattikorkeakouluihin on yleisesti ottaen hieman helpompaa päästä sisään kuin yliopistoihin, mutta tässä yhteydessä on toisaalta huomioitava suuretkin alakohtaiset vaihtelut sisäänpääsyprosenteissa. Kokonaisuudessaan ammattikorkeakouluihin haki noin 92 000 opiskelijaa, joista hyväksyttyjä tulee olemaan noin 34–43 prosenttia. Moni yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakenut voikin siis joutua kohtaamaan pettymyksen, jos haluttu opiskelupaikka ei tänä kesänä irronnutkaan. Monet ovat jo ehkä saaneet valintakoetuloksia, mutta viimeinen takaraja on huomenna perjantaina, jolloin sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen on ilmoitettava viimeistään syksyllä alkavien koulutusten valintatulokset.

Pelkästään Helsingin yliopistoon oli lähes 23 000 hakijaa, ko. luku pitää sisällään sekä alempiin että ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin tulleet hakemukset. Kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston hakijamäärässä oli havaittavissa hienoinen yhden prosentin kasvu verratessa edellisvuoteen. Viime vuoteen verrattuna eniten suosiotaan olivat kasvattaneet eläinlääketieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta sekä svenska social- och kommunalhögskolan.

Mikä sitten neuvoksi, jos haluttua opiskelupaikkaa ei irronnutkaan tulevalle syksylle ja edessä häämöttää niin sanottu välivuosi ainakin opiskeluista?

Ylipäänsä tässä vaiheessa ei välttämättä kannata vielä huolestua, jos opiskelupaikka näyttäisi jäävän haaveeksi. Ainakaan jos on tällä hetkellä varasijalla eli jonottamassa mahdollisesti vapautuvaa opiskelupaikkaa. Toivoa on edelleen ja kannattaakin rauhassa odottaa mahdollisten peruutuspaikkavalintojen tuloksia. Toisaalta ammattikorkeakouluihin järjestetään myös täydennyshaku 4. – 7.8. ja merkille pantavaa on, että esimerkiksi viime vuonna ammattikorkeakouluihin valittiin noin 1 000 opiskelijaa täydennyshaun kautta. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena kannattaa muistaa, että ensi vuoden tammikuussa alkaviin koulutuksiin voi hakea syksyn yhteishaussa, joka järjestetään jo syyskuussa.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on monia. En usko, että missään vuosi menee täysin hukkaan. Mitkään opinnot tai mikään työkokemus ei koskaan ole turhaa. Tulevaisuudessa eteen voi tulla yllättäen se päivä, jolloin lyhytkin työsuhde tai yksittäinen käyty kurssi voi osoittautua hyvin merkittäväksi ja kallisarvoiseksi. Jos aikaa ja innostusta esimerkiksi työskentelyn ohessa riittää, kannattaa suunnata vaikka avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kursseille. Tällä tavoin saa jo konkreettisempaa kokemusta aineesta ja aihepiiristä, jota halajaa tulevaisuudessakin opiskelemaan. Ja toisaalta sinä päivänä, kun se opiskelupaikka on saavutettu, avoimessa käydyt kurssit voi mitä todennäköisimmin hyväksilukea osaksi suoritettavaa opintokokonaisuutta.

Ylipäänsä matkan varrella luotu suhdeverkosto voi näyttää konkreettisesti merkityksensä hakiessa työharjoittelupaikkaa, gradun aihetta tai ensimmäistä "oikeaa" työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Kallisarvoisia ovat myös kokemukset, jotka on hankittu esimerkiksi harrastoiminnasta, urheiluseuroista tai muusta vapaaehtoistyöstä. Työstä saatu palkka tai kursseista saadut opintopisteet ja arvosanat eivät ole ainoita kokemuksen mittareita, esimerkiksi harrastustoiminnasta tai vapaaehtoistyöstä hankitut kokemukset saattavat erottaa työnhakutilanteessa juuri sinut positiivisesti muista hakijoista.

Lämpimästi suosittelen työkokemuksen hankkimista myös ulkomailta. Tällöin työkokemuksen lisäksi samanaikaisesti voi kartuttaa käytännön kielitaitoa. Jos tuntuu, että työnhaku ei onnistu pelkästään omin voimin, apua voi saada esimerkiksi työvoimatoimistoista, joiden kautta on mahdollista hakea myös ulkomaille töihin. Työvoimatoimistoissa muun muassa Eures-neuvojat välittävät työpaikkoja Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.

Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että välivuoden tai -vuosien viettäminen on yhä yleistymään päin, tähän vaikuttaa se, että nuoret viettävät niitä myös ihan omasta tahdostaan, eivätkä pelkästään olosuhteiden pakosta. Välivuosi voi tarjota tarvittavan "hengähdystauon" peruskoulu- ja lukioaherruksen jälkeen ja toisaalta antaa aikaa miettiä, mitä tulevaisuudessa todella haluaa tehdä ja opiskella.

Toivotan onnea kaikille opiskelupaikan jo saaneille sekä mielenkiintoista aikaa välivuotta suunnitteleville!

Terhi Saarinen
valtiotieteiden yo.

Sananen varusmiesten kotiuttamisrahasta ja onnittelut reserviin siirtyneille

Aivan aluksi lämpimät onnittelut kaikille Teille tänään yli 10 000 kotiutuneelle varusmiehelle ja -naiselle! Olette antaneet oman panoksenne maamme palvelemiseen sen puolustusvoimissa. -Tänään reservin aurinko paistoi ainakin täällä Helsingissä sinisen kirkkaalta taivaalta.

Samalla kun Euroopan Unionissa neuvotellaan turvatakuista ja ihmetellään Lissabonin-strategian kohtaloa, Suomi panostaa tehokkaaseen kutsuntoihin perustuvaan yleiseen asevelvollisuuteen. Hyvä näin. Syksyllä eduskunnan käsittelyyn tuleva turvallisuuspoliittinen selonteko on jälleen mielenkiintoista luettavaa. Suomella on merkittävä asema yhdentyvän Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan kartalla. Sen ovat viime aikojen keskustelut ja tapahtumat osoittaneet. Eurooppa on jo monella sektorilla yhdentynyt varsin mittavasti. On mielestäni järkevää, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustellaan avoimesti ja kehittävästi.

Mutta palataksemme kotiuttamisrahaan: KOL eli Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa, että -rahan suuruus olisi viimeisen 30 vuorokauden päivärahojen suuruinen summa. Miksikö tähän kannattaisi hallituksessa tarttua?

Varusmiespalvelusaika on monella tapaa sitovaa. Tämä näkyy ennen kaikkea palveluksessa olevien taloudellisen tilanteen huonontumisena. Palveluksen aikana esimerkiksi työssä käyminen on lähes mahdotonta, eikä päivärahoilla elä nyky-Suomessa, varsinkin, jos elätettävänä on oman itsensä lisäksi muitakin. Kotiuttamisraha olisi kohtuullinen kädenojennus valtiolta palveluksensa suorittaneille. Se lisäisi motivaatiota palveluksen läpikäymiseen. Se auttaisi myös useimpia kotiutuvia "siviiliin" palaamisessa, kun on mahdollisesti etsittävä uutta työpaikkaa tai palattava takaisin opiskelumaailmaan. Esimerkiksi perheellisille opiskelijoille pienikin ja kertaluontoinenkin tuki tulee täyteen tarpeeseen.

Vaikka vihreä ei välttämättä hetkeen ole eräiden Suomen kansalaisten vaatekaapissa se ykkösväri, niin nautitaan kuitenkin täysin rinnoin Suomen vehreästä suvesta! Opiskelijalle se tarjoaa muutaman kuukauden irtiottoa lukukausien rutiineista ja mahdollisuutta hankkia työkokemusta ja säästöjä talvea varten.

Kesäisin terveisin Kalle Peltokangas
Helsingin Keskustaopiskelijat ry, pj