Kuuleeko Eurooppa?

Viime lauantaina vietettiin koko Euroopan unionin alueella Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistukseen perustuvaa Eurooppa-päivää. Schuman lausui 9.5.1950 ehdotuksen, jonka pohjalta luotiin nykyinen Euroopan unioni. Vuonna 1985 Euroopan yhteisön päämiehet sopivat Milanon huippukokouksessa, että tätä päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

Eurooppa-päivää juhlittiin tänä vuonna Suomessa viidettätoista kertaa. Eri puolella Suomessa järjestettiin erilaisia yleisötapahtumia, kuten katu- ja toritapahtumia, seminaareja, ja koulutustilaisuuksia. Tapahtumissa esiteltiin eurooppalaista kulttuuria ja tietoa Euroopan unionista. Eurooppa-päivän tapahtumien ja juhlatilaisuuksien tavoitteena on ollut saada unioni lähemmäksi kansalaisiaan ja kansalaisia lähemmäksi toisiaan. Tänä vuonna tapahtumien yhtenä teemana oli luonnollisesti myös kesäkuussa tulevat europarlamenttivaalit.

Tiedotukselle on epäilemättä tilausta, sillä äskettäin julkaistun Eurobarometrin tutkimuksen mukaan kiinnostus europarlamenttivaaleja kohtaan ei ole lisääntynyt, vaikkakin kansalaiset tietävät vaaleista nykyään enemmän kuin edellisinä vuosina. EU:n roolille kansainvälisellä näyttämöllä ei aseteta myöskään yhtä suurta painoarvoa kuin ennen. Erityisesti Suomessa äänestämättä jättäminen johtuu kuitenkin vastaajien mukaan Euroopan parlamentin tuntemuksen puutteesta. Suomessa suurin osa vastaajista mainitsi syyksi, että ei tunne Euroopan parlamentin roolia riittävän hyvin tai ei usko äänensä muuttavan mitään. Näinhän EU-asioiden kiinnostamattomuutta kuullaan usein selitettävänkin: EU-politiikka on etäistä, epäkonkreettista tai jopa naurettavaa direktiivien tehtailua.

On varmasti totta, että EU-asioista ei tiedetä tai toisaalta niistä ei kerrota tarpeeksi ymmärrettävällä kielellä. Politiikasta olisi löydettävä yhtymäkohdat omaan maailmaan. Niitä voi olla vaikea löytää etenkin EU-politiikasta. Äänestyskäyttäytymistä tutkinut valtio-opin professori Tuomo Martikainen esimerkiksi mainitsee, että jos politiikka ja vaalien asetelma on kiinnostava, ihmiset äänestävät. Mikä politiikassa on sitten sellaista, että se ei kiinnosta? Syytä pitää etsiä ehkä politiikasta itsestään. Varsinkin nuorten mielissä politiikka on kärsinyt arvostuksen laskusta, tähän on varmasti vaikuttanut osaltaan viimeaikaiset politiikan ns. lieveilmiöt. Monet vanhemmista äänestäjistä saattavat käydä vaaliuurnilla myös vain tavan vuoksi, mutta ainoastaan velvollisuuden tunteeseen vetoamalla ei saada aikaan varmastikaan nuoria tai monia muitakaan ryntäämään vaaliuurnalle.

Osaltaan kiinnostusta ja arvostusta europarlamenttivaaleja kohtaan laimentaa myös se, että ehdolla on ehdokkaita, jotka oikeasti tähtäävät aivan johonkin muualle kuin Brysseliin. Viime aikoina on saanut nähdä sen kaltaisia otsikoita, että edessä ovat muka vaalit, jossa on muka ehdolla muka ehdokkaita, jotka muka tähtäävät Euroopan parlamenttiin, mutta oikeasti tähtäävätkin johonkin aivan muualle. Parhaimmassa tapauksessa ilmoittavat jo europarlamenttivaaleihin lähtiessään pyrkivänsä eduskuntaan seuraavissa vaaleissa. En epäile yhtään, että suomalaisistakin suuri osa epäilee äänensä vaikuttavuutta. Tällainen ”muka muka -asetelma” ei varmastikaan paranna kansalaisten luottamusta. On selvää, että kesäkuun vaalitkin on otettava tosissaan ja EU-parlamenttiin pitää valita tehtävään sitoutuvia ehdokkaita. Onneksi on niitäkin ehdokkaita, jotka ihan oikeasti ja tosissaan tahtovat päästä europarlamenttiin. Ehdokkaita, joita voisi harkita myös äänestävän.

Kannattaako äänestää? Suomesta valitaan kesäkuussa 13 edustajaa ajamaan Euroopan ja Suomen asiaa. Erityisesti nyt vallitsevan talouskriisin lisäksi ympäristö-, ilmasto-, energia- ja työllisyyskysymykset tulevat olemaan eittämättä seuraavan komission ja parlamentin haasteita. Näiden teemojen ohelle täytyy nousta ja varmasti myös nouseekin maahanmuutto- sekä ihmisoikeuskysymykset.

Äänestäminen varmasti kannattaa, joten nyt sitten vain vaikka vaalikoneiden kimppuun ja etsimään sitä innokasta ja tosissaan olevaa ehdokasta. Innokkaita ja tosissaan olevia ehdokkaita voi mennä testaamaan ja haastamaa livenä esimerkiksi tällä viikolla perjantaina 15.5. klo 11.00-12.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa pidettävään keskustelutilaisuuteen: Tasa-arvoinen ja ihmisläheinen Eurooppa nuorkeskustalaisin silmin. Nuorta keskustalaista Eurooppaa ruotivaan keskustelutilaisuuteen ottavat osaa Juha Iso-Aho, Riikka Manner, Anna Ranki ja Timo Tapaninen. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimii kansanedustaja Antti Kaikkonen. Järj. Keskustan eduskuntaryhmä.

Aurinkoisin ja keväisin ajatuksin,
Terhi Saarinen