Monia odottaa välivuosi

Tänä kesänä yliopistoihin oli kokonaisuudessaan 68 000 hakijaa, joista opetushallituksen arvion mukaan kuitenkin vain reilut 30 prosenttia tulee saamaan opiskelupaikan. Ammattikorkeakouluihin on yleisesti ottaen hieman helpompaa päästä sisään kuin yliopistoihin, mutta tässä yhteydessä on toisaalta huomioitava suuretkin alakohtaiset vaihtelut sisäänpääsyprosenteissa. Kokonaisuudessaan ammattikorkeakouluihin haki noin 92 000 opiskelijaa, joista hyväksyttyjä tulee olemaan noin 34–43 prosenttia. Moni yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakenut voikin siis joutua kohtaamaan pettymyksen, jos haluttu opiskelupaikka ei tänä kesänä irronnutkaan. Monet ovat jo ehkä saaneet valintakoetuloksia, mutta viimeinen takaraja on huomenna perjantaina, jolloin sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen on ilmoitettava viimeistään syksyllä alkavien koulutusten valintatulokset.

Pelkästään Helsingin yliopistoon oli lähes 23 000 hakijaa, ko. luku pitää sisällään sekä alempiin että ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin tulleet hakemukset. Kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston hakijamäärässä oli havaittavissa hienoinen yhden prosentin kasvu verratessa edellisvuoteen. Viime vuoteen verrattuna eniten suosiotaan olivat kasvattaneet eläinlääketieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta sekä svenska social- och kommunalhögskolan.

Mikä sitten neuvoksi, jos haluttua opiskelupaikkaa ei irronnutkaan tulevalle syksylle ja edessä häämöttää niin sanottu välivuosi ainakin opiskeluista?

Ylipäänsä tässä vaiheessa ei välttämättä kannata vielä huolestua, jos opiskelupaikka näyttäisi jäävän haaveeksi. Ainakaan jos on tällä hetkellä varasijalla eli jonottamassa mahdollisesti vapautuvaa opiskelupaikkaa. Toivoa on edelleen ja kannattaakin rauhassa odottaa mahdollisten peruutuspaikkavalintojen tuloksia. Toisaalta ammattikorkeakouluihin järjestetään myös täydennyshaku 4. – 7.8. ja merkille pantavaa on, että esimerkiksi viime vuonna ammattikorkeakouluihin valittiin noin 1 000 opiskelijaa täydennyshaun kautta. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena kannattaa muistaa, että ensi vuoden tammikuussa alkaviin koulutuksiin voi hakea syksyn yhteishaussa, joka järjestetään jo syyskuussa.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on monia. En usko, että missään vuosi menee täysin hukkaan. Mitkään opinnot tai mikään työkokemus ei koskaan ole turhaa. Tulevaisuudessa eteen voi tulla yllättäen se päivä, jolloin lyhytkin työsuhde tai yksittäinen käyty kurssi voi osoittautua hyvin merkittäväksi ja kallisarvoiseksi. Jos aikaa ja innostusta esimerkiksi työskentelyn ohessa riittää, kannattaa suunnata vaikka avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kursseille. Tällä tavoin saa jo konkreettisempaa kokemusta aineesta ja aihepiiristä, jota halajaa tulevaisuudessakin opiskelemaan. Ja toisaalta sinä päivänä, kun se opiskelupaikka on saavutettu, avoimessa käydyt kurssit voi mitä todennäköisimmin hyväksilukea osaksi suoritettavaa opintokokonaisuutta.

Ylipäänsä matkan varrella luotu suhdeverkosto voi näyttää konkreettisesti merkityksensä hakiessa työharjoittelupaikkaa, gradun aihetta tai ensimmäistä "oikeaa" työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Kallisarvoisia ovat myös kokemukset, jotka on hankittu esimerkiksi harrastoiminnasta, urheiluseuroista tai muusta vapaaehtoistyöstä. Työstä saatu palkka tai kursseista saadut opintopisteet ja arvosanat eivät ole ainoita kokemuksen mittareita, esimerkiksi harrastustoiminnasta tai vapaaehtoistyöstä hankitut kokemukset saattavat erottaa työnhakutilanteessa juuri sinut positiivisesti muista hakijoista.

Lämpimästi suosittelen työkokemuksen hankkimista myös ulkomailta. Tällöin työkokemuksen lisäksi samanaikaisesti voi kartuttaa käytännön kielitaitoa. Jos tuntuu, että työnhaku ei onnistu pelkästään omin voimin, apua voi saada esimerkiksi työvoimatoimistoista, joiden kautta on mahdollista hakea myös ulkomaille töihin. Työvoimatoimistoissa muun muassa Eures-neuvojat välittävät työpaikkoja Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.

Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että välivuoden tai -vuosien viettäminen on yhä yleistymään päin, tähän vaikuttaa se, että nuoret viettävät niitä myös ihan omasta tahdostaan, eivätkä pelkästään olosuhteiden pakosta. Välivuosi voi tarjota tarvittavan "hengähdystauon" peruskoulu- ja lukioaherruksen jälkeen ja toisaalta antaa aikaa miettiä, mitä tulevaisuudessa todella haluaa tehdä ja opiskella.

Toivotan onnea kaikille opiskelupaikan jo saaneille sekä mielenkiintoista aikaa välivuotta suunnitteleville!

Terhi Saarinen
valtiotieteiden yo.