Mistä kaikille uusille opiskelijoille katto pään päälle?

Kaksi vuotta sitten elokuussa minunkin postilaatikkoni kolahti. Sieltä tuli paksu kirje, jonka vasemmassa yläkulmassa komeili Helsingin yliopiston logo. Jes! Mahtavaa! Olin kuullut, että jos kirje on paksu, on saanut opiskelupaikan. Ja vanhat merkit pitivät paikkansa.
Seuraavassa hetkessä täytyi lähteä kiivaasti asuntokilpaan. Monesti nopeus on valttia, näin minulle oli kerrottu. Edessä olisi muutto kotoa, Etelä-Pohjanmaalta, kaupunkiin. Ja vielä pääkaupunkiin. Mistä katto pään päälle? Sen paksun kirjekuoren mukana tuli onneksi mainio esite, missä oli lueteltu eri vaihtoehtoja, mistä sitä kattoa saattoi lähteä hakemaan. Ensimmäiseksi surffailin Hoasin sivuille ja ei muuta kuin hakemus menemään. Iloisesti pääsin jonon hännille; ennen minua taisi olla satoja hakijoita. Siinä vaiheessa ymmärsin, että asuntoa kannattaa etsiä muualtakin.

Muistin, että osakunta, johon olin jo liittynyt, välitti myös asuntoja. Niinpä hain myös sinne. Saamastani esitteestä pilkisti silmiini kohta, jossa tarjottiin soluasumista erityisesti teologian opiskelijoille, jollainen minusta juuri oli tullut. Kirjoitin yhteen niistä vapaamuotoisen hakemuksen oikein suosituksineen. Ja sieltä sitten tärppäsikin. Sittemmin muutin poikaystäväni kämppään ja tällä hetkellä asustelemme osakunnan vuokraamassa asunnossa.

Tässä on vain yksi tarina siitä, miten asunnon voi Helsingistä saada. Tällä hetkellä opiskelijoilla on 2000-luvun kovin kamppailu asunnoista pääkaupunkiseudulla. Hoas on vastaanottanut peräti 6000 hakemusta, mikä lyö laudalta aikaisempien vuosien lukemat. Kasvu on kymmenen prosentin luokkaa. Ylipäätään vuokra-asuntoihin olisi tulossa monikymmenkertainen määrä asukkaita tarjolla oleviin nähden. Mikä on johtanut tähän tilanteeseen? Ja mitä asialle voisi tehdä?

Tilanne on tällä hetkellä se, että asuntoja vuokrakäyttöön ei kertakaikkisesti ole, koska niitä on myyty omistusasunnoiksi. Opiskelija-asuntoja täytyisi kertakaikkisesti rakentaa lisää. Hoas rakensi viime vuonna 230 uutta asuntoa ja tulossa on yhteensä 400 asuntoa Espoossa Matinkylään ja Helsingissä Viikkiin ja Toukorantaan. Opiskelijalla, joka tulee tänä syksynä pääkaupunkiseudulle opiskelemaan, tilanne on kuitenkin päällä nyt, juuri tällä hetkellä. Kannustaisinkin uusia opiskelijoita hakemaan moniin paikkoihin. Tärkeintä on kuitenkin päästä ensin edes jonkinlaiseen kämppään. Ja kun syksyn ruuhka on laskeutunut, kannattaa pitää silmät auki ja ehkä pitää hakemusta sisällä esimerkiksi osakuntien asuntolistoilla. Näin tein itse ja se toimi hyvin. Hätävarana toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä siskonpeti-majoitus Kampissa. Kokemushan sekin tietysti olisi, vaikkakin aika karu.

Paras ratkaisu pitkällä aikavälillä toki olisi se, että kaupunki puuttuisi ongelmaan tosissaan ja kaavoittaisi lisää opiskelija-asuntoja. Mitä muutakaan järkevää vaihtoehtoa on tarjolla, koska opiskelijoilla ei kertakaikkisesti ole varaa lähteä yksityisille markkinoille. Tai ehkä on, jos käy töissä. Ja kun kaikki käyvät töissä, tutkintoajat taas pitenevät, joita juuri yritettiin rajoittaa. Sitten ollaankin taas lähtöpisteessä.

Susanna Ristimäki
Teol. yo