Mielipidekirjoitus: Keskusta unohti köyhän asian

Julkaistu Suomenmaan kolmossivulla keskiviikkona 7.10.2009.
Asiasta muualla:
HS.fi: Yle-maksu raivostuttaa keskustanuoria

Hallitusryhmät sopivat torstaina 1.10.2009 parlamentaarisen työryhmän esitystä mukaillen Yleisradiomaksun käyttöönotosta vuodesta 2012 lähtien. Tämä päivä osoitti valtiovallan ja keskustan demokratian surkean tilan sekä perimmäisten arvojen unohtamisen.
Yleisradiomaksu-tapaus kelpaa malliesimerkiksi nykyisestä vaiennetun keskustelun kulttuurista valtakunnan tasolla sekä keskustan sisällä. Paljoa ei myöskään kansan laaja Yle-veron vastustus painanut vaakakupissa.

Olen hyvin pettynyt keskustan selkärangattomuuteen hyväksyessään Yle-veron. Se on regressiivinen vero, joka ei välitä tippaakaan kansalaisen maksukyvystä. Yhteiskunta on jo muutoinkin liukumassa tasaveron suuntaan.

Yleisradio kuuluu julkisen palveluiden tarjontaan, jonka hyväksi kaikkien kansalaisten tulee kantaa kortensa kekoon, mutta sen rahoittaminen tulisi tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Ylen kohdalla ei ole mitään perustetta poiketa julkisten palveluiden rahoituksen yleisestä linjasta.

Ylen itsenäisyyden tai sananvapauden vaarantuminen budjettirahoituksessa on kestämättömällä pohjalla oleva väite, enkä voi ymmärtää siihen turvautuvien henkilöiden argumentointia. Eduskunta päättää joka tapauksessa Ylen rahoituksen tasosta, joko suoraan tai välillisesti.
Kaiken muun hyvän lisäksi erillisen maksun luominen, sen kohdentuminen epämääräiseen yksikköön ja kompensaatioiden haku lisäävät byrokratiaa.

Näyttäessään vihreää valoa Yle-verolle keskusta unohti köyhän asian. Sitä paikkaaman kyllä perustetaan työryhmä miettimään kompensaatiota pienituloisille.
Kuten politiikan toimijat tietävät, asian irrottaminen kokonaisuudesta työryhmään tarkoittaa useimmiten samaa kuin villaisella painaminen ja ikävän asian jättämistä takavasemmalle.
Ehkä sieltä jotain kompensaatiota tulee esimerkiksi toimeentulotuen varassa eläville, mutta moni pienituloinen ryhmä jää takuulla tappiolle.
Aikaisemmat vaatimukset tiettyjen ryhmien ulkopuolelle jättämisestä taisivat nekin olla vain julkisuuskikka.

Keskustanuoret toivat jatkuvasti esiin eri vaiheissa eriävän mielipiteensä Yle-verosta ja vaihtoehtoisia malleja.
Asia oli menossa puoluehallituksessa äänestykseen, mutta kauhistuttava demokratian mörkö vältettiin turhalla työryhmällä.
Keskustan demokratiavajetta kuvaava kommentti löytyi Suomenmaasta: ”asia uhkasi mennä jopa äänestykseen”. On erikoista, että puolueessa on syntynyt ilmapiiri, jossa äänestäminen tuntuu olevan uhkaava asia ja jonkinlainen riski.
Tapaus on yksi esimerkki lisää, joka osoittaa puolue-elinten vesitetyn aseman. Käytäväkeskusteluissa tukea kyllä heruu, mutta kokoussalissa ei. Kertonee paljon puolue-elinten sekä eduskuntaryhmän heikosta hapesta.

Yle-vero valmisteltiin alun perin parlamentaarisessa työryhmässä. Asiaa ei sopinut kommentoida valmistelun aikana, jotta ”työryhmä saa työrauhan”. Tilaisuus siihen piti tulla esityksen jälkeen.
Sitä tilannetta ei tullutkaan, koska ”emme voi mennä kaikkien puolueiden yksimielisesti esittämää mallia vesittämään”.
Tämä demokratian kukka, parlamentaarinen työryhmä, ei missään vaiheessa hakenut mandaattia tai kysynyt mielipidettä puoluejäsenistöltä.

Yle-vero on vain yksi esimerkki puoluejärjestön ja puolue-elinten demokratian huonosta tilanteesta. Harvainvaltaan ajautunut puolue ei kykene uusiutumaan.
Järjestöuudistuksista on puhuttu pitkään ja puoluesihteerikin on esitellyt kehittämishankkeita. Kovin vähän vain löytyy mitään valmista ja tuloksia.
On aivan turha kuvitella, että tämän päivän ihminen liittyy puolueeseen vain kannatuksen vuoksi. Hän vaatii myös oman viestinsä kuuntelemista ja vaikutusmahdollisuuksia.
Mitä puolueella on tarjota tänä päivänä? Kuinka palvelut ja toimintamallit toimivat?

Olen huolissani keskustan tilasta. Keskustelu- ja arvostelukulttuuri on surkea.
Milloin viimeksi olet nähnyt Suomenmaassa pääkirjoituksen, jossa kritisoidaan puoluetta? Ei kritiikki ole omien kampittamista, vaan tärkeä osa oman joukon sparrausta ja tervettä kehittämistä.
Kritiikittömiä hymistelijöitä me emme tarvitse, se on itsensä pettämistä. Tämän lisäksi järjestörakenne sekä puoluekoneisto ovat rapautuneet ja teemme Yle-veron kaltaisia poliittisia virheitä.

Hallituksen työkyvyn alttarille on nyt uhrattu liian kalliit uhrilahjat. Demokratian ja aatteen unohtaminen on anteeksiantamatonta.
Nyt tarvitaan ryhdistäytymistä, avointa keskustelua ja reipasta uusiutumista. Se on tervettä toimintaa. Jos sitä ei muuten tapahdu, voi vastuuhenkilöitäkin vaihtaa.

Aleksi Eskelinen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen