perjantai 5. maaliskuuta 2010

Paljon puhetta, vähän tekoja - Opiskelijoiden itse pidettävä ääntä yllä

Viimeisen muutaman viikon aikana vasemmisto on pyrkinyt ryöpyttämään hallitusta kovasti opiskelijoiden opintososiaalisen aseman heikentämisestä. Näkyvimpinä hetkinä ovat olleet työryhmien julkaistua ehdotuksensa lukukausimaksujen asettamisesta EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja 1000 euron lukukausimaksun asettamisesta. Nämä työryhmien ehdotukset eivät sido hallitusta, ja opetusministerikin on niistä jo suorasanaisesti sanonut oman mielipiteensä. Onkin syytä uskoa, että nämä työryhmät on asettanut jo edellisen hallituksen sosialidemokraattinen opetusministeri, Antti Kalliomäki.

On ollut varsin surkuhupaisaa lukea vasemmiston syytöksiä opiskelijoiden aseman heikentämisestä. Nykyinen hallitus on ensimmäinen sitten Ahon hallituksen joka on korottanut opiskelijoiden opintorahaa (vuonna 2007). Sosialidemokraatit kurjistivat opiskelijoiden asemaa sinä 12 vuoden aikana jolloin heillä oli opetusministerin salkku ennennäkemättömästi jättämällä korottamatta opintososiaalisia etuuksia edes korvatakseen inflaatiota. Samaan aikaan sosialidemokraatit olivat pääesteenä kokonaisvaltaisen sosialiturvan uudistuksen tuomisessa eteenpäin, mikä olisi parantanut taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, koska he vaativat korotuksia vain ansiosidonnaisiin tukiin. Kahdessa näistä hallituksesta olivat mukana myös Vasemmistoliiton ministerit, eikä heilläkään ollut mitään aikomusta ajaa opiskelijoiden asiaa.

Nykyinen hallitus ei ole ollut toki täydellinen, mutta hyvässä hengessä se on onnistunut ajamaan heikoimmassa asemassa olevien asemaa (mm. takuueläkkeen korotus, opintorahan ja asumislisän korotus). Myös ruoan arvonlisäveron alennuksella on parannettu pienituloisten asemaa. Haluan myös muistuttaa, että edellisen kerran hallitus paransi opintoetuuksia keskellä syvintä lamaa vuonna 1992. Myös tuossa hallituksessa johtavina puolueina olivat Keskusta ja Kokoomus.

Seuraavalla hallituskaudella ollaan vakavien kysymyksien edessä, kun kasvanutta valtionvelkaa pitää alkaa maksamaan takaisin samaan aikaan kun huoltosuhde heikkenee suurten ikäluokkien marssiessa eläkkeelle. Ay-liikkeen kaltaiset voimajärjestöt ovat varmasti vaatimassa omien etujensa parantamista muista välittämättä. Tässä tilanteessa opiskelijajärjestöjen on pidettävä yllä opiskelijoiden ääntä, ettei opiskelijaetuuksista ja opetuksen laadusta tingitä.

Keskusta on aina tukenut köyhimpien asemaa ja on ollut valmis tukemaan myös opiskelijoita niin että kokopäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Valitettavasti on myönnettävä, että edellinen keskustalainen opetusministeri on ollut hallituksessa 1970-luvulla. Tähän pitää saada vuoden 2011 vaaleissa muutos, jotta tulevaisuudessa tehtävään sosiaaliturvan kokonaisratkaisuun saadaan myös opiskelijoiden ääni kuuluviin. Asiassa ei myöskään riitä pelkästään keskustalaisten ääni, vaan kutsun kaikki opiskelijat puoluekannasta ja maailmankatsomuksesta välittämättä ajamaan opiskelijoiden aseman parantamista nyt ja tulevaisuudessa.

Keskustaopiskelijat ottivat jo tammikuussa kantaa ulkomaisia lukukausimaksuja vastaan. Lisäksi 4.3 Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat vaativat hallitusta toistamiseen esittämään suoran kantansa lukukausimaksuihin. Myös pääministeri Vanhanen on suoraan sanonut ettei hallitus ole ottanut askeltakaan kohti suomalaisten lukukausimaksuja, mutta avainministereistä valtionvarainministeri Jyrki Kataisen virallista kannanottoa odotetaan vielä.

Opiskelijat, muistakaa että vuoden 2011 vaaleissa annatte äänenne ehdokkaalle ja myös puolueelle, joka rohkeasti on valmis ottamaan kantaa ja myös ajamaan opiskelijoiden asemaa eduskunnassa. Tätä kirjoittaessa on suunniteltu mielenosoituksia maksuttoman koulutuksen puolesta 21.4 ja ympäri Suomea ollaan järjestelemässä opiskelijarähinöitä 18.3 lukukausimaksujen vastustamiseksi. Nähdään siellä suurella joukolla!

5 kommenttia:

Miikka-Aukusti kirjoitti...

Virkkunen ei ole edelleenkään sanonut, etteikö lukukausimaksuja tulisi EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Mediassa hän puhuu vain ettei maksuja ole (vielä) tulossa "suomalaisille opiskelijoille".
Näkemyksenne on siis väärä.

Toiseksi Keskusta oli 2003-2007 hallituksen suurin puolue, eikä suostunut hallitusohjelman muutoksiin kesken kauden, kun rahaa lopulta olisi ollut. Eduskuntavaaleissa 2007, kun Suomi istui Lipposen aikana luodun rahakasan päällä, käytännössä KAIKILLA puolueilla oli vaaliohjelmassaan opintorahan nosto. Porvarihallitusta ei voi siis kiitellä edes siitä.

Toivon kaikkien opiskelijoiden nousevan aktiiviseen taisteluun lukukausimaksuja vastaan, niin ulkomaalaisia kuin suomalaisia opiskelijoita koskettavia. Vaatikaamme opetusministeri Virkkuselta selvä vastaus siitä, onko lukukausimaksuja tulossa kenellekään Suomessa opiskelevalle korkeakoululaiselle, alkuperästä riippumatta.

Farseer kirjoitti...

Se on totta että opetusministeri Virkkunen linjasi ettei suomalaisille ole lukukausimaksuja tulossa, eikä ottanut suoraa kantaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin. Mutta hän kuitenkin linjasi oman, työryhmien kantojen vastaisen esityksensa.

Keskustaopiskelijoiden ja Keskustanuorten kanta taas on jo pitkään ollut selkeän kielteinen näihin, ja nyt myös niiltä ministereiltä joita asia koskettaa on vaadittu asiaan selvää kannanottoa. Käytännössä pääministeri on jo kantansa sanonut, opetusministeri myös pääasiallisesti mutta varmasti ainakin muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kannat halutaan vielä esille. Toki Virkkuseltakin pitäisi saada selkeä kanta siihen kannattaako hän ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavia lukukausimaksuja. Mutta tärkeätä olisi saada myös Kokoomuksen kanta asiaan selväksi, ja siihen tarvitaan lausuntoa valtionvarainministeri Kataiselta.

Mitä vaalilupauksiin tulee, niitähän on aina annettu ja useimpia ei ole toteutettu.Oohessa on linkki SDP:n nuorisopoliittiseen ohjelmaan vuodelta 1998 kun en löytänyt kyseisten vaalien lupauslistaa ( http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpnuoriso1998 ). Siellä selvästi kuvataan opintotukeen kuuluvan opintolainan pakollisuuden olevan vastoin perusoikeuksia kun toimeentulotukea haetaan. SDP ei kuitenkaan tehnyt mitään sen epäkohdan poistamiseksi koko hallituskautenaan. Mutta on turha väittää että vain SDP jättää lupauksiaan toteuttamatta hallitusvastuussa, niin tekevät kaikki, osa olosuhteiden pakosta (lama), osa pelkästään ääniä kerätäkseen.

Mitä tuohon rahantekoon tulee, Keskusta pyrki SDP:n kanssa parantamaan heikoimpien asemaa mutta SDP vaati parannusten pääasiallista sijoittamista ansiosidonnaiseen, mikä todellisuudessa ei heikompien asemaa parantaisi tippaakaan. Nyt yhdessä Kokoomuksen kanssa Keskusta on saanut läpi opintorahan korotuksen ja vähävaraisia tukevia tulonsiirtoja. Ja mitä Lipposen hallituksen rahantekoon tulee, kyseiset hallitukset itse asiassa ottivat lisää lainaa nousukaudesta huolimatta. Tässä linkki tilastokeskuksen sivuille valtionvelasta, toinen kuvio: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html . Lisäksi samaan aikaan kuntien asemaa kurjistettiin sysäämällä heille lisää lakisääteisiä tehtäviä valtiolta, joten lukujenkin valossa nuo hallitukset epäonnistuivat todella pahasti. Puhumattakaan työllistyyspolitiikan epäonnistumisesta.

Miikka-Aukusti kirjoitti...

Lyhyt on keskustalaisten muisti.

HE 140/1997
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta.

Opintotuki ulotettiin koskettamaan täysimittaisuudessaan alle-20 vuotiaita. Tämä kaksinkertaisti esimerkiksi 18-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden opintorahan.

Keskusta-puolue äänesti yksimielisesti esitystä vastaan (31/32). Että kiitti vaan hemmetisti.

Mitä ansiosidoinnaisuuteen tulee, niin on selvää, että Hallitus pyrki vähentämään tukien väärinkäyttöä. Kieltämättä tulorajat jäivät alhaisiksi ja olikin hyvä, että niitä nyt korotettiin.

Farseer kirjoitti...

Kommentoin vielä lyhyesti tuohon hallituksen esitykseen. En ole itse tuohon aiemmin tarkemmin paneutunut, mutta asiasta eduskunnassa käydyn keskustelun perusteella selvisi vaikuttaa siltä että rahat tähän toimeen olisi otettu suoraan leikkaamalla asumislisiä niiltä opiskelijoilta, jotka asuivat vanhempiensa omistamissa kiinteistöissä.
(http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxptk.sh?{KEY}=PTK+143/1997&{VEPSTUN}=HE+140/1997&{KAS}=3K&{PVM}=18.11.1997&{KNRO}=&{PVJ}=143)

Tämä mielestäni muuttaa tuon lain sisältöä niin suuresti, että tuon lain edullisuus opiskelijoille voidaan suurelta osin kiistää. Käytännössä kyse vaikuttaa olleen hallituksen imagotempusta yhdistettynä ehkä aitoon pyrkimykseen luoda tasa-arvoa 18-19-vuotiaiden ja vanhempien opiskelijoiden välillä. Itse opiskelijoille annettavaan tukipakettiin tuo ei olisi vaikuttanut mitenkään.

Kannattaa selvittää taustat päätösten ja äänestysratkaisujen takana. Mutta toisaalta noin vanhoista päätöksistä saatava tieto on melko pitkälle eduskuntakäsittelyjen varassa, monet asiaa päättämässä olleet poliitikot ovat myös jo syrjässä.

Miikka-Aukusti kirjoitti...

Leikattiin isin ja äitin kiinteistössä asuvilta? Aivan oikein on tehty. Ei opiskelijan ole tarkoitus asuskella kotona ja lypsää valtiolta ylimääräistä rahaa omalle tilille väittäen sitä "vuokraksi".

"tuon lain edullisuus opiskelijoille voidaan suurelta osin kiistää." Mitä helvettiä?

Kun muutin 18-vuotiaana omaan kämppääni, niin tämä uudistus turvasi asumiseni. Ja niin on turvannut myös kymmenille tuhansille muille 18-19 vuotiaille opiskelijoille, jotka ovat muuttaneet omilleen. Kukaan ei voi sitä kiistää.

Tätä keskustelua seuraamalla näyttää siltä, että kepulaiset haluavat edelleen tämän parannuksen poistaa. Jos näin on, hävetkää.

 
/* Google analytics koodi */ /* Google analytics koodi */