Uuden puheenjohtajan ajatuksia alkaneelle vuodelle 2008

Vuosi 2007 on historiaa. Vuosi 2008 on täynnä mahdollisuuksia. Vanhat ja viisaat ovat sanoneet, että maailma ei tule valmiiksi koskaan. Tuo ajatus saattaa hiipiä myös kokeneen poliitikon mieleen pitkien työpäivien päätteeksi. Lähestyisin asiaa myös toiselta kantilta: sehän merkitsee sitä, että maailmassa, ympärillämme, on aina tarjolla tehtäviä ja epäkohtia, joihin puuttua. Meillä nuorilla on nuoruuden intoa tarttua tehtäviin ja työhön. Tätä viestiä haluan olla toivottamassa näin vuoden ensimmäisen viikon viimeisenä päivänä. Tarttukaamme ilolla ja sydämen palolla niihin haasteisiin ja tehtäviin, jotka tulevat meidän eteemme tänä vuonna!

Mutta, millaisessa Suomessa elämme, kun elämme sitä nyt tammikuussa 2008? Tilastokeskuksen arvion mukaan meitä on nyt 5,3 miljoonaa - kasvua 23000. Presidentti Tarja Halonen ilmaisi uudenvuodenpuheessaan huolestuneisuutensa kansaamme uhkaavasta kahtiajakautumisesta köyhiin ja rikkaisiin, heikkoihin ja vahvoihin. Tuloerot ovat kasvaneet. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan 90 vuotisen valtiollisen historiansa aikana, niin suhteellista köyhyyttä on maassamme aivan liian paljon. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2005 638000 pienituloista henkilöä. Pienituloinen on henkilö, jonka kotitalouden tulot ovat vähemmän kuin 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisia oli vuonna 2005 12,3 % suomalaisista, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pienituloisten määrä onkin kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Myös pienituloisuusaste alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla on noussut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 1995. Köyhyys ja syrjäytyneisyys ovat asioita, joihin päättäjien ja meidän kaikkien tulee uskaltaa puuttua entistä voimakkaammin. Erityisesti nuorten kasvavat mielenterveysongelmat on asia, jota vastaan tulee taistella yhtenäisenä rintamana. Näin kunnallisvaalivuotena kunnallisen perusterveydenhuollon kysymykset tulevat epäilemättä olemaan läpi vuoden tapetilla. Kuntaliitokset, PARAS-hanke ja perusturvauudistus tekevät alkaneesta vuodesta kunnallispoliittisesti erittäin mielenkiintoisen ja tapahtumarikkaan. Edellä mainitut asiat vaikuttavat luonnollisesti myös opiskelijan elämään ja arkeen. On ensiarvoisen tärkeää, että olemme opiskelijaliikkeenä vahvasti mukana päätöksentekoprosesseissa niin paljon kuin mahdollista.

Aamun Helsingin Sanomien, joka käytti runsaasti palstatilaa kertoakseen pääkaupunkimme romanialaisista kerjäläisistä, lisäksi käteeni tarttui tuore Suomen Kuvalehti(SK), joka oli jälleen tehnyt koosteen kuluneesta vuodesta. Ilmastonmuutos, Kirka, Susan Kurosen Pääministerin morsian, maalisvaalien sinivihreä vallankumous jne. Sauli Niinistö sai eduskuntavaalien historian suurimman äänisaaliin, 60 498. Matti Vanhasen "kakkosessa" tehtiin ainakin kahdenlaista historiaa kun ensimmäistä kertaa hallituksessa oli naisenemmistö, mutta myös kaksi Kekkosen ajan miestä, Ilkka Kanerva ja Paavo Väyrynen. Vuoden sanoina SK oli koonnut muun muassa seuraavia: etäministeri(ministerintointaan etätyönä hoitava ministeri), huippuyliopisto(suunnitteilla oleva ns. innovaatioyliopisto), mustamultahallitus(kokoomus-ja keskustavetoinen hallitus), natottaa(tuntea vetoa Natoon), putinokratia(Venäjän ns. ohjatusta demokratiasta), superministeriö(uusi työ-ja elinkeinoministeriö eli temmi), totuuskomissio(Sdp:n vaalitappion syitä arvioinut työryhmä).

Meidän Helsingin Keskustaopiskelijoissa on keskusteltava, miten me näemme ja koemme nykyisen Suomen. Miltä se näyttää aate- ja arvomaailmastamme käsin? Tätä keskustelua ja pohdintaa me olemmekin koko ajan tehneet, mutta yhdistyksen perustehtäviä ja arvoja on myös hyvä välillä sanoa ihan ääneen. Keskustan Opiskelijaliitto ry:n (KOL) osastojen mallisäännöissä todetaankin, että osaston tarkoituksena on ennen kaikkea herättää opiskelevassa nuorisossa yhteiskunnallisten ja valtiollisten asioiden harrastusta, kasvattaa heidän yhteiskunnallista vastuuntuntoaan sekä kehittää heidät kykeneviksi valvomaan oikeuksiaan valtiollisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä niin kansan kuin isänmaan parasta silmällä pitäen. Lisäksi, osaston tarkoituksena on kasvattaa jäsentensä aatteellista tietoisuutta, toimia kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseksi, kansanvallan laajentamiseksi sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Näiden tärkeiden tehtävien ohella osaston tarkoitus on kehittää opiskelijoiden yleisiä taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oloja KOL:n ohjelmien sekä periaatteiden mukaisesti. Osaston toimintaa ohjaa myös kestävän kehityksen periaatteet. Osastossa edistetään opiskelijoiden henkistä ja fyysistä kansalaiskuntoa.

Näitä tehtäviä vasten uskallan sanoa uudessa tehtävässäni, että me Helsingin Keskustaopiskelijat haluamme tehdä Suomesta oikeudenmukaisemman. Haluamme tehdä Suomesta yhä turvallisemman ja toisistaan huolta pitävän maan. Haluamme kertoa muillekin, että on tärkeää ottaa osaa valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen elämään, esimerkiksi äänestämällä syksyn kunnallisvaaleissa. Haluan, että osastomme on paikka, jossa opitaan laajasti kansalaistaitoja, demokratian pelisääntöjä jne. Haluamme yhdessä tehdä töitä sen eteen, että Helsingin Keskustaopiskelijoiden kautta voi entistä tehokkaammin vaikuttaa. Seppo Kääriäinen on pitkään puhunut keskusta-aatteen kulmakivenä "mahdollisuuksien tasa-arvosta". Osastomme toiminta on rakennettu tämän periaatteen varaan. Haluamme olla myös laajemmin ajamassa asioita niin, että Suomessa olisi kaikilla tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttaa itseään, sivistää itseään sekä huolehtia omasta toimeentulostaan että virkistää itseään. Hyvää alkanutta vuotta 2008!

Kalle Peltokangas
Helsingin Keskustaopiskelijoiden pj
Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajiston jäsen
Teol. yo