Muun muassa tätä kysymystä pohdimme kuluneen viikonlopun aikana käynnistyneessä Vaikuta.Nyt-koulutuksessa. Vaikuta.Nyt on Maaseudun Sivistysliiton(MSL) ja Suomen Keskustan järjestämä 15-35-vuotiaille suunnattu koulutus, jonka tavoitteena on kasvattaa osallistujien tietoja yhteiskunnallisista asioista, sekä parantaa taitoja ja tahtoa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Koulutus rakentuu neljästä lähiopetusjaksosta, etä- ja itsenäisestä opiskelusta. Tällä hetkellä koulutuksessa on mukana noin 300 vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta tai nuorekasta kahdeksalla eri alueella.
Mutta takaisin otsikossa esittämääni kysymykseen. Onko ihannekansalainen se, joka maksaa kuuliaisesti verot, tai synnyttää ja kasvattaa yhteiskunnalle uusia veronmaksajia? Entä ehdoton lainkuuliaisuus? "Ja kenen näkökulmasta ihannekansalainen?", voisi joku nokkela kysyä. Alustajamme, FM Seppo Niemelä, tarjosi meille nuorille oman vastauksensa: Kunnon kansalainen on sellainen, jolla on kykyä ja uskallusta ajatella itsenäisesti, tehdä eettisesti kestäviä päätöksiä toiminnassaan, ilmaista itseään ja osallistua julkiseen tai laajempaan keskusteluun.
Mitä Niemelä tällä tarkoittaa? Ainakin sitä, että ihannekansalainen ei ole ihannealamainen. Pois se meistä - meistä vapaista kansalaisista! Niemelän keskeinen "pointti" on, että suomalainen yhteiskunta kasvattaa ihmisistä alamaisia eikä kansalaisia. Tutkimusten mukaan hyvin suurella osalla suomaisista on vahva tunne siitä, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tämän maan asioihin. Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään valtiossa, jossa yhtäläiseen ja yleiseen äänioikeuteen perustuvalla demokratialla on takanaan jo sadan vuoden historia, jokaista noin 26000:n kansalaisen joukkoa kohden on yksi kansanedustaja, ministereitä riittää joka maakuntaan ja presidenttikin on?
Demokratian kulmakivenä ovat aktiiviset kansalaiset. Äänestysprosentit ovat yksi selkeä aktiivisuuden mittari. Äänestäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel vaikuttamisessa. Niemelän mukaan demokratia on parhaimmillaan dialogia. Keskustelu onkin ensimmäinen askel päätöksenteossa. Kansalaisten ja kansanedustajien välistä keskustelua tulee helpottaa ja lisätä kaikin mahdollisin tavoin. Tutkimusten osoittama kansalaisten tunne vähäisistä vaikuttamisenmahdollisuuksista on otettava erittäin vakavasti. Koko edustuksellinen demokratia on vaarassa muuttua demokratian esittämiseksi. Huoli on todellinen, sillä suurten ikäluokkien painuessa unholaan äänestysprosentit laskevat todennäköisesti noin 50 %:n tuntumaan. Voidaanko silloin hyvällä tahdollakaan puhua enää demokratiasta?
Suomessa onkin aloitettava laaja kansalaiskasvattaminen kaikilla oppiasteilla, minkä tavoitteet on oltava demokratian perusoletuksen mukaiset. Näiden perusoletusten mukaan ihmiset ovat itsenäisiä ja järkeviä ja heillä on kyky keskustella, ottaa kantaa, tehdä päätöksiä ja toimia yhdessä. On tuettava pienestä pitäen itsenäistä ajattelua, yhteistyökykyä ja opetettava aktiivisen ja demokraattisen kansalaisen "pelisääntöjä". Vaikuta.Nyt-koulutus on yksi tämän tavoitteen mukaisista uusista hankkeista.
Summa summarum. Yksinkertaisesti, on elvytettävä vanha kunnon kansalaisyhteiskunta! Elinvoimaisessa kansalaisyhteiskunnassa jäsenillä on runsaasti sosiaalista pääomaa, jonka avulla he elävät pitkään ja hartaasti. - Ihannekansalainen luo omat ihanteensa toimivan demokratian ehdoilla.
Kalle Peltokangas
Teol.yo
Helsingin Keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsen
1 kommentti:
Vitsit ko sää Kalle kirjoitat aina niin hyvin.
Pitää vaan muistaa, että kansalaisvaikuttaminen ja aktiivisuus on hyvästä, vaikkei se oiskaan poliittista. Osallistuminen ja vaikuttaminen ylipäänsä on parempi juttu.
Lähetä kommentti